Aamuviideltä kaksitoista astetta Luumäen Taavetissa. Taivas on pilvessä, mutta säätiedotus lupaa aurinkoista. Eilen aamupuolella olin jo hieman ahkerampi kirjoitusaskareissani ja etenin kolme sivua käsikirjoitusta. Siinä on 114 sivua. Aamun kauppareissulla olimme poikkeamassa kirjastoon, mutta se oli kesäajassa eli suljettu lauantaina. Helena luki loppuun Donna Leonin Tuntematon ihailija -dekkarin. Hän pitää Leonista. Muistaakseni olen lukenut yhden tai kaksi kirjaa häneltä. Jatkoin vajaa sata sivua Umberto Econ Prahan kalmistoa. Saksalaiset, hapankaalinsyöjät, piikkikypärät, joita ranskalaiset halveksivat ja vihaavat, piirittävät Pariisia ja kaupungista syödään kaikki eläimet. Lihakauppojen näyteikkunoissa riippuvat teurastetut kissat ja koirat ja sama kohtalo on eläintarhan eläinten osalla. Keisarinvalta murentuu ja tasavaltalaiset pääsevät niskan päälle. Kirjan päähenkilö toimii agenttina tiedustelupalvelulle, joka on hallinnosta riippumaton. Hän toteaa yhteyshenkilönsä vaihtuneen. Tämä on päässyt eläkkeelle. Myöhemmin kulkiessaan katujen hämärässä ja viemäritunneleissa, hän näkee ruumiita rivissä ja tunnistaa yhden olevan se entinen yhteyshenkilö. Päähenkilö pelkää ja odottaa saavansa milloin vain tikarin selkäänsä. Eilen tuli televisiosta kahden lajin kulttuuria, ensin Ernest Hemingwaystä kertova sarja, sen ensimmäinen osa ja myöhemmin Suomen maajoukkueen jalkapallo-ottelu Romaniaa vastaan. Suomi hävisi yksi nolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti