Unohdin mainita, että Suomen miesten jalkapallomaajoukkue pelasi pari päivää sitten ensimmäisen ottelunsa Nations Leaguessa. Tasapeli. Ensimmäinen piste ansaittu. Johtuiko unohdus kisaväsymyksestä? Vai johtuuko se politiikanteosta joukkueurheilussa? Ehkä ymmärrän väärin rehdin urheilu- ja kilpailuhengen tai katson asiaa väärin lasein? Hyvä, että sain tämän selväksi itselleni: Tulos riippuu tarkastelijasta. Silti västäräkki keikutteli pyrstöään nummella. Suopursu kukki ja päivänkakkarat ovat nupuillaan. Ensimmäinen niittyleinikki kukassa ja hevoskastanjan koreat kukinnot avautuvat. Helena tuli eilen iltapäivällä kysymään minulta, kun luin parvekkeella Lessingiä: ”Mitä mä nyt teen?” Se tarkoitti, että hän oli lukenut Joycen Odysseuksen ja haikaili, minkä kirjan ottaisi sen jälkeen? Se ratkesi vasta saunan löylyissä: J.L.Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat. Runoelma kertoo Suomen sodasta 1808–09, jonka hävityn sodan seurauksena Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle. Suurvaltapolitiikkaa. Suomi sai kunnian olla tekemässä sitä ja osallisena. Kiilapoikana isoisten painissa. Luin eilen vain Lessingin kirjaa Sommaren före mörkret. Nainen on yksin hotellissa Lontoossa. Hän on laihtunut seitsemän kiloa, mutta ei pysty syömään. Hän hakee halvemman, väliaikaisen asunnon, yhden huoneen nuorten marihuanakommuunissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti