Syksyn lehdet siirtyvät siveltimellä luonnoslehtiön sivuille. Helena tekee akvarellipäiväkirjaa. Hän pääsi tällä viikolla vihdoin siihen mielentilaan, että voi keskittyä maalaamiseen. Minä luin eilen loppuun Et tiedä minne olet menossa -käsikirjoituksen. Se jäi aamupäivällä vähän kesken, mutta jatkoin sen loppuun, kun palasimme kaupungilta. Puolenpäivän jälkeen lähdimme seikkailemaan, ajoimme ratikalla muutaman pysäkinvälin ja poikkesimme ensimmäiseksi kameraliikkeeseen. Meillä on vanha objektiivi, joka ei käy nykyisen järjestelmäkameramme runkoon ja etsimme nyt objektiiviin yhteensopivaa, kunnostettua kamerarunkoa. Ei löytynyt. Jatkoimme metrolla Itäkeskukseen, koska tiesimme, että siellä toimii Kontti. Myymälä oli samaa kokoluokkaa kuin Lappeenrannan liike. Siellä ei ollut sellaista pöytää, jota havittelemme ruokapöydäksi. Laskimme, että on kulunut kaksitoista vuotta siitä, kun olimme viimeksi Itäkeskuksessa. Tällä välin tämä kauppakeskus on kasvanut kooltaan noin kaksinkertaiseksi. Se on käsittämättömän ja typerryttävän suuri. Emme pitäneet paikasta erityisemmin. Saimme kävellä pitkän lenkin kauppakeskuksen sisätiloissa ennen kuin löysimme hakemamme. Samaan vaivaan pistäydyimme myös paikalliseen kierrätyskeskukseen, jossa ei ollut sielläkään meidän tulevaa pöytäämme. Uskon kyllä, että se löytyy ja runko objektiiviin myös, mutta eilen ei ollut vielä niiden aika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti