Kaksi viikkoa muuttopäivästä. Luumäen Taavetti jäi taakse ja asumme nyt Helsingin Pikku Huopalahdessa. Olen kirjoittanut sen nimen väliviivalla, mutta yritän muistaa jatkossa jättää viivan välistä. Iso Pikku ja iso Huopalahti: Pikku Huopalahti. Ajoimme eilen nelosen ratikalla keskustaan ja jäimme pois Senaatintorin jälkeen. Helena halusi saada mieleisensä merikuvan. Hänellä oli iso kamera mukana, järjestelmäkamera ja pitkä objektiivi. Kiersimme Kauppatorin myyntikojujen välistä, myyjät järjestelivät vasta tuotteitaan, kaijan reunaa ja seurasimme Suomenlinnan lautan rantautumista, mutta emme jääneet kahvittelemaan. Palasimme kävellen Aleksanterinkatua pitkin. Helena kuvasi myös Pohjolan talon mörköjä, Hilda Flodinin kädenjälkiä Helsingissä ja Helsingille. Hilda Flodinin aukio on Pikku Huopalahdessa ja Hilda Flodinin kuja, joka tuo mieleen Pariisin, mielikuvani siitä kaupungista. Ulkomaalainen turisti kysyi meiltä Pohjolan talon edessä, pääseekö tätä hienoa rakennusta katsomaan sisältä? Helena sanoi, että ei tänään, ehkä huomenna. Oli sunnuntai, kello tulossa kymmenen ja kauppakeskukset ja liikkeet olivat vielä pimeinä. Palasimme kympin ratikalla Mannerheimintietä pitkin Kuusitien pysäkille ja kävelimme Tilkankadulle. Kuin olisi tullut kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti