Hyvää perjantaita ja heinäkuun ensimmäistä. Helena sai eilen iltapäivällä ilmoituksen heilin saapuneesta varauksesta, noudettavissa Luumäen pääkirjastosta. Donna Leonin uusin dekkari Pimeillä vesillä – kirjannimet alkavat muistuttaa toisiaan erehdyttävästi eli piiloutuvatko ne toistensa selkien taakse? – joten Helena laittoi muut luvussa olevat kirjat sivuun ja siirtyi Venetsiaan. Minä mietin Doris Lessingin kirjan Muutoksen aika nimeä. Viittaako se päähenkilön elämänmuutoksiin, siihen, että hänestä alkoi tulla samanlainen keski-ikäinen, huolehtiva emo, joka hänen äitinsä oli ja jota samaistumista vastaan hän oli tapellut koko ikänsä? Vai viittaako nimi siihen, että maailmansodan jälkeen oli ensin hirvittävä kommunismin pelko ja vääräuskoisten jahti ja joka aikansa riehuttuaan tyyntyi voimansa menettäneenä ja elämä saattoi huoahtaa ja palata tavalliseen kanssakäymiseen ja tulevaisuudenuskoon? Kylmän sodan uhkakuvat. Kylmän sodan paluu. Ja nyt? Niinpä niin. Eilen iltaviimeiseksi katsoimme Huuliharppukostajan. Se on näkynyt kesän kynnyksellä aiemmin pariin otteeseen, mutta silloin katsominen ei ollut sopinut päiväohjelmaamme. Nyt kävi. Onko näitä Once upon -elokuvia muuta kuin kolme, Sergio Leonen Huuliharppukostaja, Once upon a Time in the West ja Once upon a Time in America, joka ei ole länkkäri ja Quentin Tarantinon toistaiseksi viimeisin Once upon a Time in Hollywood? Hyviä elokuvia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti