Kuukausi jouluun. Sohvatyyny uudessa päällisessään sohvallamme. Kunniapaikalla. Tuossa minä istun ja luen ääneen ja Helena vieressä, kirjahyllyn puolella kutimineen. Eilen oli jäistä menoa Helsingin Pikku Huopalahdessa. Kuvasin lätäkössä kylpeviä varpusia. Niitä oli melkein kymmenen ensin, mutta osa menetti hermonsa, kun tungin lähelle. Luin Jari ja Kati Tervon kirjan Ukko. Loppuluvussa on se aika, jolloin sota alkoi naapurissa. Jari Tervo mainitsi sen seikan, jota minäkin olen ajatellut: Naapuri on. Kirjoitin eilen aamupuolella kolme sivua Vuoropuhelua. Sitä on nyt 91 sivua. Iltapäivällä jatkoimme ääneen Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä. Seurapiireissä ollaan ja silinterihatut lattialla muodikkaasti. Puhutaan, juorutaan ja juonitellaan. Esiinnytään. Ihmismäistä kanssakäymistä. Helena lukee Erle Stanley Gardnerin Perry Mason -dekkaria Jääkylmät kädet. Hänellä on kirjastosta noudettavana yksi varaus, Karin Slaughterin tuorein jännäri in English. Minä luin eilen muutaman Allen Ginsbergin runon. Kesken päivän pihalle ilmestyi joulukuusi. Sen huomasi, kun valot syttyivät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti