Lauantai ja Pyhäinpäivä. Tuulista näin aamulla täällä etelärannikolla. Eilen kauppareissulla kiersimme katsomassa maisemia Pikku Huopalahden pohjukassa. Kirjoitin eilen kaksi sivua Vuoropuhelua -tarinaani. Iltapäivällä normaali yli kaksi tuntia ääneenlukua. Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -romaanin päähenkilö on onnessaan, kun hän on mukana osin Swannien elämässä, käy Gilberten luona “välipalalla” ja vaunuajelulla näyttäytymässä hienossa seurassa. Helena kutoo, mutta tekee välillä luonnoksia. Hän valmistautuu ottamaan maalaustelineen esiin, kuvaannollisesti, sillä se seisoo tukevasti kaiken aikaa paikallaan, tällä hetkellä keittiösopen seinustalla. Luin illalla ja luimme osin molemmat Parnasso -lehtiä, joita lainasin kirjastosta. Lehdistä löytyi uusia nimikkeitä molemmille. Nyt minulla on viisi varausta kirjastosta omalla nimelläni ja yksi niistä on Matkalla, Napoleonin mukana Venäjällä, jonka on kirjoittanut aikalainen, kenraali de Caulaincourt. Unilukemisina Helenalla on Juhani Peltosen kirja Islanninhevosia, rakkaani ja minä kokeilen miltä tuntuu Alistair Macleanin Kun kello lyö... vuosikymmenten jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti