Vaihteeksi kuva viikko sitten, joulukuun alussa. Talvista säätä Helsingin Pikku Huopalahden puistossa. Eilen Helena teki alustavia töitä tulevaa maalausrupeamaa varten. Virkkaaminen jatkuu silti. Luin eilen niin kuin toissapäivänäkin Novellin läpi, seitsemäntoista sivua ja tein muutoksia. Iltapäivällä jatkoimme ääneenlukua, Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -romaanin seitsemättä osaa, Sodoma ja Gomorra I-II, jossa päähenkilö on illallisella Verdurinien luona. Tohtori Cottard kysyy häneltä muun keskustelun ohessa, tuntuuko hengenahdistus helpottavan näin korkealla paikalla? Kaikkitietävä kertoja lisää Cottardin mietteenä ja hoito-ohjeena, että hän suosittelisi nuorelle miehelle rauhoittavia lääkkeitä ja aloittamaan kutomisen. Helena ihastui. Monisatasivuisesta teoksesta löytyy uusia ja kadonneita kohtia. Runsauden lähde. Illan päätteeksi luin loppuun Jonathan Franzenin esseekirjan Maailman äärellä. Lintuja, paljon lintuja. Ehkä niitä katsoo nyt erilaisemmin, vaikka olemme aina ihailleet niitä. Helenalla on yhä Karin Slaughterin jännäri After that Night kesken. Hän sanoo, että teksti on samaa kuin suomeksi luettuna. Unilukemisina hänellä on Erle Stanley Gardnerin Perry Mason -dekkari, Murha hiihtomajalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti