Kaksi kirjaa, Kati Tervon Tyttö joka olin ja Cormac McCarthyn Stella Maris. Helena luki Kati Tervon kirjan ja piti siitä kovasti. Minä luin Stella Maris -teoksen ja olin vaikuttunut. Otin kuvan eilen ennen kuin lähdimme kirjastoon, toisena päivänä peräkkäin. Helenalle oli tullut kirjavaraus, sarjakuvakirja, Claire Bretecherin Turha joukko ja minä lainasin Jonathan Franzenin esseeteoksen Maailman äärillä, ensitutustumiseni Franzeniin. Eilen en edistynyt Novellissa. Luin alusta sivun verran ja tein muutaman muutoksen, mutta annoin sen sitten olla. Oli ikään kuin häiriöitä ilmassa tai sanoisiko, että tietotekniikan ihmeellinen maailma temppuili ja kun niin käy, tämä “robotti” näppäimistön tällä puolen on voimaton. Kirjastoreissun jälkeen Helena keitti spaghettia ja tonnikalakastikkeen sen kera. Iltapäivällä luimme ääneen neljäkymmentä sivua Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -romaanin seitsemättä osaa Sodoma ja Gomorra I-II ja joka on nyt yli puolen välin. Nuori mies, naiset, huono terveys ja mustasukkainen mieli. Helena virkkasi kuunnellessaan isoäidinneliöitä ohuesta langasta. Hän luki myöhemmin Karin Slaughterin jännäriä After that Night ja minä aloitin Franzenin esseitä. Iltamyöhällä nautimme perjantai-iltaa jalkapallon parissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti