Lunta sataa Helsingin Pikku Huopalahdessa. Eilen aamupuolella, kun teimme kauppareissun, aurauskalusto kuskasi urakalla pois katuvieristä niille aurattuja lumipenkkoja. Tilkantorin rannassa kuvasin tuulen silomaa jääpeitettä punaisine kellukkeineen. Luin eilen aamulla Nilkka -tarinan. Yksi -ssa puuttui ja poistin tekstin loppupuolelta yhden mitään -sanan. Helena tekee akvarelleja, luonnoksia ja virkkaa isoäidinneliöitä. Iltapäivällä luimme ääneen reilut neljäkymmentä sivua Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -romaanin kahdeksatta nidettä, Vanki, joka kirja on nyt yli puolen välin. Helena sanoi, että virkattuja neliöitä tuli ripeämpään tahtiin kuin yleensä. Hän purki käsitöihin napisevia tunteitaan, kun luin nuoren miehen älykköajatuksia naisista vai mitä ne mietteet ovatkaan. Luin illalla loppuun Nikolaj Gogols bok Taras Bulba. Tarkistin sen jälkeen netistä, että ruuti oli jo vanha keksintö siihen aikaan, kun kasakat vaelsivat 1500-luvun Ukrainan aroilla ja musketteja oli myös. Helena luki Erle Stanley Gardnerin Perry Mason -dekkaria Kleptomaanin jäljet. Iltamyöhällä seurasimme, kun bundesliigassa Bayer Leverkusen voitti Bochumin neljä nolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti