>>>jatkuu>>>
Ensin näytteeksi omaa urheiluselostustani: ”Rakettien moottorit syttyvät. Voimakkaat pakopurkausliekit - millä nimellä niitä kutsuisi - ne piiskaavat maaperää. Savua, vesihöyryä, joka pyörteilee liekkien valkeudessa. Piikkilanka-aidan, joka on tarkemmin katsoen panssariaitaa, oletan ja joka on arviolta kolme metriä korkea, sen takana vartijapukuinen mies kaatuu tantereella, nousee ylös, kaappaa aseen, kiväärin käteensä ja juoksee viistosti aitaa kohti. Ehkä aidassa on sivussa ja poissa videon näkökentästä jokin portti, josta pääsee ulos aidatulta alueelta. Videoija kääntää kameraa sivuun rakettien liekeistä ja siellä erottuu maassa pitkänään, asvaltilla ruumis. Se on ammuttu siihen tai kuollut muuten, kuollut vaikka kuumuuteen.”
Katsoin saman uudestaan videolta, mutta laitoin äänen takaisin päälle. Selostus oli englanniksi, studioselostus. Asiasisältö oli kutakuinkin sama, jonka kerroin ja selostin omasta päästäni. Hyvä suoritus Jenni Susa Aito. Me olemme kaikki ylpeitä sinusta.
Video päättyy niin, että raketti nousee liekkien keskellä hitaasti ja raskaasti maan kamaralta.
”What’s their destination?” studion selostaja ihmetteli. Mikä on näiden lennolle lähteneiden määränpää? Onko heillä vettä ja ruokaa ja kuinka pitkäksi aikaa? He kuolevat omaan avaruusalukseensa. Studion keskustelijat olivat yksimielisiä tästä. Mitään muuta mahdollisuutta ja tulevaisuudenkuvaa ei ollut. Keskustelijoilla ei ollut tietenkään tiedossa eikä selvillä keitä nämä avaruuslentäjät ovat? He voivat olla esimerkiksi Nasan omaa väkeä ja liikkeellä joko Nasan lähettäminä tai he voivat olla kaapanneet aluksen? Molemmissa tapauksissa raketin lentoon lähdössä on täytynyt olla mukana iso henkilökunta. Lennonjohto on lähettämässä raketin tarkkaamossa. Väki istuu siellä tietokoneiden ääressä ja ohjaa ja seuraa raketin laukaisua. Lisänä on kenttähenkilökuntaa ja vartijoita varmistamassa, ettei lähetysalueella ole asiattomia.
”Grazy”, joku studion paneelilaisista sanoo. Joku kommentoi, että ehkä tämä raketti on järjestyksessä toinen Marsiin lähetettävistä retkikunnista.
Uutta tietoa, älyän. Kuulen siitä ensimmäisen kerran. Seuraan tarkkaavaisemmin.
Studiotiimi keskustelee maasta Mars -planeetalle parhaillaan matkalla olevasta oikeasta lennosta. En ymmärtänyt väärin. Puhe on laatuaan ensimmäisestä pioneerilennosta. Mars ykkönen ja Mars kakkonen. He alkavat käyttää näitä tunnuksia, vaikka toiset keskustelijat eivät olisi korottamassa tätä vastikään maan kamaralta lähtenyttä - pakomatkalle lähtenyttä - rakettia miksikään Mars -menijäksi. Verrattuna siihen retkikuntaan, joka on parhaillaan puolivälissä avaruusvaellustaan, yhtä kaukana sekä Maasta että Marsista, siihen nähden ei voi puhua eikä olettaa, että tämä vasta ilmaan noussut olisi yhtä hyvin varusteltu lento ja hanke. Mars ykkönen on vakava projekti. Se on koottu pitkällisten pohdintojen ja laskelmien pohjalta maan kiertoradalla. Se on lennätetty sinne osina, koottu, miehitetty, sinne on varattu vettä ja ruokatarpeita vuosiksi nykyiselle miehistölle ja siellä on lisäksi normaali veden suljettu kiertojärjestelmä ja viljelylaboratorio, jossa miehistö on kasvattamassa ilmaperunoita, levää, sieniä ja bakteereita.
Kielitaitoni ei riittänyt kaikkien kommenttien ymmärtämiseen, mutta jossain vaiheessa kokeilin suomalaisia kanavia ja sieltä löytyi toiset naamat, jotka olivat kokoontuneet samantyyppiseen ja -aiheiseen vastaavaan paneeliin, jossa he puivat keskenään samaa, aktuellia kysymystä. Nyt minulle selvisi myös, että tästä kuukausia tai viikkoja sitten Marsiin lähteneestä retkikunnasta ei ollut tiedotettu laajemmin yleisölle. Tieto oli tarkoituksella pidetty ja se oli myös pysynyt pienen piirin keskuudessa. Tietoa oli annettu, mutta se oli tarkoituksellisesti virheellistä. Se oli totta, mutta vanhentunutta. Uutislähetyksissä ympäri maailman uutisoitiin Mars -matkaajan vaativasta rakennustyöstä maan kiertoradalla ja siinä oli kuvamateriaalia mukana, mutta kuva oli vanhaa perua.
Mars ykkönen oli lähtenyt matkaan kauan sitten, varkain, salassa ja hiljaisuuden vallitessa.
Paneeli keskeytyi uutiskatsauksen ajaksi. Siellä oli käytössä sama amatöörikuvaajan video raketin laukaisusta: ”Tänään aamupäivällä kello kuusi kolmekymmentä paikallista aikaa Houstonin avaruusasemalla, sen neljännellä lähetysalustalla, lennonjohto raportoi suoritetusta onnistuneesta avaruusraketin laukaisusta ilmakehän ulkopuoliseen avaruuteen. Pahoittelemme kuvamateriaalin laatua. Sen on toimittanut yleisradiopalvelun käyttöön epävirallinen taho.”
Ajattelin, että tämän on joku kirjoittanut kovalla kiireellä näyttöpäätteelle, oletettavasti uutistenlukija itse ja siinä ohessa on otettu yhteyttä avainhenkilöille eri puolille, nettiin ja netin kautta ja haettu taustoituksia.
”Yhdysvaltain avaruusjärjestö Nasa on ilmoittanut hetki sitten, että raketti on viemässä täydennystä Mars -planeettaa kohti menevälle avaruusretkikunnalle. Tämän retkikunnan olemassaolo on ollut salainen ja pidetty sellaisena turvallisuussyistä tähän asti, mutta koska Marsiin suuntautuva lento on päässyt syvälle aurinkokunnan avoimeen avaruudenosaan, salassapito ei ole enää välttämätöntä. Mikään Maasta käsin kohdistuva uhka ei vaaranna enää retkikunnan tehtävää.”
Uutistenlukija jatkoi alustusta spekuloinneilla, jotka olivat suomalaisten avaruudentutkijoiden haastatteluja. Ne olivat käytännössä puhelinhaastatteluja. Tutkijat olivat sitä mieltä, että nykytilanteessa, kun asteroidi oli törmäyskurssilla Maa -planeetan kanssa, Nasan viranomaiset eivät nähneet ilmeisesti mitään syytä pimittää eikä salata kauemmin näitä avaruuslentotiedotteita. Niillä oli helpompi selittää tämänpäiväinen uusi rakettilaukaisu. Paikalliset asiantuntijat kiinnittivät huomiota siihen, että toistaiseksi avaruushallinto ei ole paljastanut kuitenkaan ketkä muodostivat tänään laukaistun raketin miehistön. Lisäksi Nasa ei ole ilmoittanut Marsiin matkalla olevan isomman avaruusaluksen yksityiskohtaisia tietoja, sen kokoa, nopeutta eikä miehistön määrää ja nimiä. Miehistön jäseniltä ja heidän omaisiltaan on otettu valaehtoinen vakuutus vaitiolosta koskien kaikkia Marsiin matkaavan aluksen tietoja ja miehistön henkilötietoja ja joka vakuutus on voimassa aina ja kaikkialla. Kaikki miehistön jäsenet ovat allekirjoittaneet Nasan mukaan henkilökohtaisen sitoumuksen, että he ja heidän omaisensa ja sukulaisensa eivät esitä mitään vaatimuksia Nasalle eikä Yhdysvaltojen valtiolle, vaikka avaruusmatka päättyisi aluksen tuhoon tai se ei pääsisi palaamaan takaisin maapallolle.
”Ei kyllä pääse”, sanoin ääneen itsekseni. Alan näemmä keskustella ja puhua höpöhöpöjä uutistoimittajien ja panelistien kanssa, vaikka en ole yhteydessä heihin.
Itsemurhalento, ajattelin. Kamikazelento japanilaisten itsemurhapommittajien hengessä, toki sillä erolla, että nämä marsmenijät eivät olleet matkalla pommittamaan mitään.
Uutiskatsaus päättyy. Kuva palaa panelisteihin. Ei palaa. Ojennan viisisormisen oikean käteni, tartun riittävän tiukalla otteella toimivaan kaukosäätimeen, jonka pattereissa on riittävästi käyttötehoa ja lähetän käskynä säteen television lukijalaitteeseen ja seurauksena käytännössä välittömästi kuva pimenee, musta ruutu jää tuijottamaan minuun.
Sen jälkeen kirjoitan nämä viimeiset stilisoinnit ja suljen myös tietokoneen. Sanon kuulijoille ja lukijoille näkemiin, en vielä hyvästi. Käyn jaloittelemassa. Tunnen tarvetta saada pientä liikuntaa.
Kartalla taas.
Kuljin uimahallin ohi. Siellä oli täysi valaistus ja siellä näkyi ihmisiä. Päättelen siitä, että ihminen on sellainen olio ja rakennettu niin, että se jatkaa toimintaansa viimeiseen asti. Ihminen on avaimella vedettä leikkisätkynukke, joka siirtelee jalkojaan konemaisesti niin kauan kuin sen täyteen vetoon vedetty vieteri kestää avautua, purkautua, vieterissä riittää pontta ja potkua.
>>>jatkuu>>>
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti