Kaunis kesäpäivä

maanantai 26. heinäkuuta 2021

Terveisiä Taavetista

  



aamujuna Helsinkiin









Kirja, jota en lukenut. Olen katsonut kirjastossa aina silloin tällöin Pascal Mercierin kirjaa Yöjuna Lissaboniin. Kirjan nimi on hyvä, samoin kansi houkuttaa, tumma, sinivioletti holvikäytävä. Blogit.fi -sivuilla joku bloginpitäjä mainitsi kirjan. Olin kiireinen enkä jäänyt lukemaan postausta, mutta päätin, että minun täytyy lainata tämä kirja ja tutustua siihen. Luin sivulle 190. Olin päättänyt lukea kirjan loppuun asti, mutta ahdistuin, kun ajattelin, että tekisin niin. En innostunut kirjan tyylistä, epäsuorasta kerronnasta, en päähenkilöstä, en nähnyt mitään romanttista tai seikkailullista lopettaa opetustyö kerrasta ja paeta suin päin muille maille. En pitänyt näistä niin helposti eteen tarjoutuvista sattumista, joita kirja sisältää peräjälkeen ja kaiken huippuna unettomuudesta kärsivä henkilö, joka näkee unia sitä mukaa kuin tarvitsee ja tarina vaatii. Luin tarkasti, tekstin kokonaisuudessaan, mutta aloin olla sekaisin myös henkilöistä. Eli oliko kirja liian vaativa minulle? No, lopetin. Luen muuta. En merkitse kirjaa luettujen joukkoon.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti