Kesäkuun päättyessä istuimme eilen iltaa parvekkeella ja ihailimme laskevan auringon rusotusta pohjoisen taivaalla. Tänään on heinäkuun ensimmäinen. Fay Weldonin En hondjävuls liv och lustar oli kolmaskymmenesyhdeksäs lukemani kirja tänä vuonna. Se on ilmestynyt alunperin 1983, kolmekymmentäkahdeksan vuotta sitten. Nainen kostaa, kun aviomies jättää ja muuttaa toisen naisen luo, joka on pienempi ja kauniimpi, kun nainen itse taas on iso ja karkeatekoinen kuin maajyrä. Naispaholainen, jonka luin silloin uutena suomeksi ja josta meni seuraamamme minisarja televisiossa. Nyt lukiessani sitä pitkästä aikaa uudestaan totesin, että kirjailija pääsi kirjassaan näennäisen juonen ohessa laukomaan katkeria mielipiteitä elämänmenosta yleensä ja korostetummin naisen asemasta. Seuraava lukukirjani on jo luvussa, varta vasten kirjastosta varaamani Roberto Bolanon Kesyttömät etsivät, toinen tutustumiseni tähän kuolleeseen chileläis-meksikolais-espanjalaiseen kirjailijaan. Pääsen siinä Meksikoon, runoilijoiden mielipuoliseen seuraan pääkaupungin likaisilla ja rikollisilla kaduilla ja ehkä jatkossa myös autiomaan jylhiin maisemiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti