Lankalauantai. Hyviä lankoja kaikille kutojille. Aamu valkenee pilvettömänä Luumäen Taavetissa. Talon mittari näytti miinus neljää viiden jälkeen. Kuu on näkymättömissä talon takana. Eilen muistelin dokumenttiohjelmaa Peter Greenawaystä. Hän lukee kirjan päivässä, kirjoitettua historiaa, joka on hauskoja tulkintoja. Koska noloja mokia ja kömmähdyksiä tapahtuu, mutta eihän sentään nykyaikana. Eilen luin ääneen eteenpäin McCarthyn seikkailukirjaa, kun nuoret karkulaiset tunkeutuvat syvälle Meksikoon. He tekevät nurinkurisen tempauksen ja saavat osakseen ihmetteleviä silmäyksiä. Kuka muka haikailee Meksikoon? Luin eilen Wallacen Pale Kingiä ja aloitin Proustin Vangin. Rinnakkaisluentaa. Päähenkilö vierailee Guermantesin herttuattaren luona ja kyselee tältä vaatetus- ja muotivinkkejä osatakseen lahjoittaa omalle kullalleen eli henkisesti kahlehtimalleen vangille hienoja ja ylellisiä vaateparsia. Niin huomaavainen nuori mies. Helena lukee yhä Ellroyn Levotonta verta, jossa ei kuulemma hienostella, mutta kieroillaan, valehdellaan ja tapetaan. Kuka ansaitsee kuolla ja kuka ei. Ura ja menestys ammutaan auki aseilla. Sitä tapahtuu siellä ja täällä. Aseet puhuvat, vaikka sitten omalla kielellään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti