Hieno, vanha kuorma-auto, kuormurin nuppi eilen aamupuolella huoltoasemalla Luumäen Taavetissa. Se pani kulkemaan kaarroksen pihaa pitkin. Ennen kuin tulimme pellon laitaan, neljä joutsenta lensi matalalta tien yli ja katosivat näkyvistä saman tien talojen ja metsänreunan katveeseen. Töyhtöhyyppä lensi edestakaisin kauempana peltoaukealla. Tukkirekka liikenteessä. Läheltä ohittaessaan ne vetävät tuoreen puun tuoksulaahusta perässään. Illalla katsoimme elokuvan The Lone Ranger. Helena lainasi Eeva Kilven uusimman teoksen Elämää kaikki päivät. Kuolemaa hänelle tarjoilee Ellroyn Suuri tyhjyys. Luin loppuun Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -romaanijärkäleen kahdeksannen osan Vanki. Mustasukkaista menoa, valheita ja kieroja puheita ja kysymyksenasetteluita. Draamaa kuin konsanaan television nykysarjoissa. Vanki -kirjassa on myös pitkä, polveileva jakso yhdestä seurapiirivierailusta, jonka päähenkilö teki ilman daamiaan. Kirjassa on yhä se aika, kun se kansanosa, jolla oli aikaa kulutettavana, vietti sitä kyläillen. Televisio oli vasta tulevaisuusfiktiota, jos kukaan oli kuullutkaan sellaisesta teoreettisesta kuvitelmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti