Maan päivä. Eilen iltaviimeiseksi katsoimme elokuvan Menetetty maa, Coenin veljesten kuva. Eilen päiväkävelyllä nokkos- ja sitruunaperhoset lentelivät lumen alta paljastuneissa kohdissa, mutta sää ei ollut niin lämmin kuin toissapäivänä. Tänä aamuna viiden jälkeen talon mittari näytti kahta pakkasastetta. Helena on lukenut melkein puoleenväliin Hanya Yanagiharan kirjan Pieni elämä. Hän miettii mitä kaikkea siinä tapahtuu vielä, kun kirjaa on jäljellä satoja sivuja. David Foster Wallacen kesken jääneessä kirjassa The Pale King kirjailija ottaa itselleen puheenvuoron kahdenkymmenen sivun ajaksi ja mahduttaa siihen myös tukun pienellä painettuja alaviitteitä. Tietenkin kirjailijalla on kirjassaan aina puheenvuoro, mutta Wallace väittää, että hän kirjoittaa Pale Kingissä tosi asioita ja tosiasioita. Olen lukenut kahdeksankymmentä sivua kirjasta ja siinä on erinäisiä päähenkilöitä, joiden matkassa tarina etenee. En ole sisäistänyt vielä missä maisemassa olen lukiessani tätä tekstiä. Infinite Jestissä, jonka olen lukenut alkuperäisenä ja sen suomennoksen, olin Luumäen Taavetissa ja tarkemmin muun muassa Kivimäessä, Puukylässä, Vintturimäentiellä ja keskustassa S-marketin parkkipaikalla ja kirjaston takana. Marcel Proustia lukiessa olen Toivakan Vanhan pappilan tienoilla kertokoon ja kuvailkoon kirjailija mitä hyvänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti