Luontoelämyksiä isossa kaupungissa: Eilen aamupäivällä, kun palasimme kaupalta Tilkankatua pitkin, kuulimme erikoisen linnunäänen. Pysähdyimme. Varis lensi ylitsemme, mutta ääni oli palokärjen, joka etsi toukkia rinteessä olevista, katkaistuista, pystyyn jätetyistä puunrungoista. Myöhemmin päivällä katselin ikkunasta pihalle hiljaista lumisadetta, joka peitti vähin erin vanhat jäniksenjäljet. Etenin eilen yksitoista sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Teen töitä sen parissa päivittäin tehollista työaikaa neljästä viiteen tuntia. Käsikirjoituksen toista osaa on jäljellä kolmekymmentä sivua. Helena maalaa yhä akvarelleja, jättää työn kuivumaan ja tulee virkkaamaan olohuoneen sohvalle. Televisio on säädetty hiljaiselle. Hän lukee yhä Murakamin kirjaa 1Q84. Minä olen lukenut sata sivua Riitta Jalosen kirjaa Omat kuvat. Hyvää tekstiä. Kirjailija tilittää tuntojaan. Iltapäivän lukutunnilla luimme ääneen kolmekymmentä sivua Graham Greenen huimaa Kunniakonsulia. Ihailen hänen vuoropuheluaan ja muutenkin. Illan vietimme television ja jalkapallon ääressä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti