Munkkiniemen kirjastossa oli eilen vastassa kaksi hienoa, erikoista ja värikästä mielikuvitusfiguuria. Siinä pienemmät ja isommatkin silmät hämmästyvät. Eilen aamupuolella, kun kävelimme Munkkiniemen suuntaan, oli pakkasen puolella ja tänäänkin on aamulla pikkupakkasta. Eilen illalla Orion kallisteli taivaalla viereisen talon katon yllä ja Seulaset erottuivat juuri ja juuri himmeänä utuläikkänä. Tänään aamuviiden jälkeen Arcturus oli länsiluoteessa ja kaakossa aavisti aamurusotuksen. Kolme kuukautta sitten, joulukuussa, joulunaluspäivinä aloin työstää läpi Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Arvioin silloin, että kevät on pitkällä ennen kuin tämä kirjoituskerta on ohi. Tässä vaiheessa olen sivulla 759 ja viimeinen satanen alkaa. Nyt vaikuttaa siltä, että työ tulee valmiiksi tässä kuussa. Helena tekee akvarelleja, kukkia, niitä omasta päästä ja tänään hän aikoo keskittyä kissoihin. Kaksi tuttujen kissaa, joista pitäisi tai olisi kiva saada luonnekuvat. Luemme vuorotellen Leena Krohnin älykästä ja ajatuksia herättävää teosta Hotel Sapiens. Eilen iltapäivän lukutunnilla aloimme lukea ääneen kirjastosta lainaamaani Michael Crichtonin kirjaa Junanryöstäjät, joka kertoo Englannissa 1800-luvun puolivälissä tapahtuneesta Suuresta Junaryöstöstä, Englannin Krimin sodan sotajoukkojen palkanmaksukultaharkkojen varkaudesta. Se sota, jonne suomalaisiakin vietiin taistelemaan, vaikka sitä uhria ei kai haluttu eikä toivottu. Rauha on aina parempi vaihtoehto, jos toinen vaihtoehto on sota, noin tavallisen kansan ja arkijärjen kannalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti