Jouluruusu sai eilen uutta lunta kukinnoilleen. Kiersimme pihan kautta, kun palasimme kaupalta. Illemmalla sade muuttui vedeksi ja nyt aamulla kännykkä näyttää neljää astetta lämmintä. Näin täällä etelärannikolla. Kevät etenee. Helena jatkaa akvarellien parissa, maisemia, kukkia ja kissoja. Ja tietenkin käsitöitä. Luin ja korjailin eilen seuraavat viisikymmentä sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Sata sivua selvitetty. Yksi kohta on tähän mennessä, johon palaan, kun olen käynyt tekstin kokonaan läpi. Luimme ääneen loppuun Michael Crichtonin kirjan Junanryöstäjät. Ryöstö toteutui, mutta poliisi otti osan päätekijöistä kiinni reilua vuotta myöhemmin. Poliisi uhkaili ja huijasi ja sai yhden säikähtämään ja kantelemaan, jolloin kolme miestä saatiin vietyä oikeuteen ja kaksi henkilöä etsintäkuulutettiin. Kävi kuitenkin niin, että ryöstön päätekijä karkasi lopuksi vanginvartijoiltaan eikä häntä nähty enää sen koommin eikä etsintäkuulutettuja ja ryöstösaalis jäi myös viranomaisilta saamatta. Eli ryöstö kannatti. Lavertelija, kantelija karkotettiin rangaistukseksi Australiaan, jossa hänestä tuli myös varakas mies. Helenalla on nyt unilukemisinaan Hemingwayn Afrikan vihreät kunnaat. Se on tuttu kirja hänelle. Minä luin eilen muutaman sivun Miki Liukkosen sanapujottelua romaanissa Elämä: Esipuhe. Tänään aiomme kävellä Munkkiniemen kirjastoon, palautamme kolme kirjaa ja ehkä lainaamme jonkin uuden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti