 |
| Metallivärein luonnos 2022 |
Hyvät ulkoilusäät vallitsevat Luumäen Taavetissa, kunhan huomioi liukkaat tienpinnat. Eilen Roto -käsikirjoitus tuli siihen pisteeseen, että kirjoitin sen viimeisiä rivejä. Olen muokannut tämän vanhan käsikirjoituksen kokonaan uusiksi, paikoin rankemmalla kädellä ja toisin paikoin olen jättänyt osin tekstiä ennalleen. Lopetus, se mihin päätin tekstini silloin kaksi vuotta sitten ja jota pidin hyvänä ja mallikkaana, sitä kohtaa hioin suhteellisen vähän. Sivuja on kertynyt 301. Helena sanoi, että niitä voisi olla enemmän. Vastasin, että todennäköisesti sivumäärä kasvaa, kun luen tekstin läpi ja päädyn lisäilemään sitä ja tätä. Vasta silloin aloin miettiä siltä kantilta, onko loppuhuipentuma, lopetus oikealla kohtaa ja oikea? Mitä jää kesken ja kenties sanomatta? Lukijan odotukset? Tuntia myöhemmin minulla oli jo jatkoa mielessä, pääpiirteet siitä ja kirjoitin avainlauseita ylös muistivihkoon. Voin turvautua siihen tarvittaessa, kun jatkan tarinaa tänä aamuna, kohta, aivan kohta. Helena on lukemassa Kalle Päätalon Iijoki -sarjan teosta Reissutyössä. Palautamme tänään kolme Kallea kirjastoon ja lainaamme uusia. Ääneenlukemamme Roszakin Flicker on niitä kirjoja, joista ei muista kuin katkelmia sieltä täältä ja tiettyjä tunnelmia. Lisäksi minulla on tuntuma sen lopusta. Eli kun luemme sitä, tarinasta putkahtaa esiin henkilöitä ja tapahtumia, joita emme olleet muistaneet, mutta ne ovat kuin vanhoja tuttuja. Ne astuvat esiin kuin sumun keskeltä. Tervepä terve.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti