Luumäen Lehdessä oli pääuutisena vaalitulos. Kaksi tuli valituksi aluevaltuustoon Luumäeltä, mikä on kunnan kannalta mainio tulos. Onnea ja menestystä. Kingin Mustassa tornissa Jake putoaa syvyyksiin rotkon ylittäviltä, hajahtaneilta ja vääntyneiltä ratakiskoilta. Hän huutaa viimeiseksi, että On niitä muitakin maailmoja. Tornin lukijat tietävät, että näin on. Helena lukee Kalle Päätalon Iijoki -sarjan teosta Iijoelta etelään ja odottaa milloin Kalle lopultakin suivaantuu entiseen kotikuntaansa ja palaa Tampereelle? Olisiko kirjailija kirjoittanut mitään laajempaa tekstiä, jos hän olisi jäänyt pysyvästi maalaisisäntien ja lapsuudenystävien juoksutettavaksi? Tartuin uudelleen William Shakespearen Juhannusyön uni -näytelmään. Tämä on näytelmän nimenä Matti Rossin suomennoksena. Muistaakseni olen kertonut jossain aiemmassa Terveisiä Taavetista -postauksessa, että ensi tutustumiseni tähän näytelmätekstiin tapahtui lapsuudessani. Joku halusi mahdollisesti sivistää ja ohjata minut oikealle tielle ja toi minulle lahjaksi tavanomaisten lännen- ja viidakonsarjakuvien sijasta lapsille tarkoitetun, kuvitetun lehtisen, jonka nimi oli Kesäyön unelma ja jossa oli heti kannessa aasinpäinen mies lehtometsässä harsoihin pukeutuneen naisen seurassa ja keijut karkeloimassa puittenrunkojen takana. Se kuva on jäänyt mieleen. Yritin lukea tässä jokin aika sitten tätä näytelmää, mutta jätin puoleen väliin. Se oli varhempi suomennos. Netistä näin, että Rossi on neljäs ja tuorein, joka on suomentanut tämän näyttämökappaleen ja tämä versio tuntui minusta luettavalta. Luin sen eilen kertaalleen ja alustuksena olleet Mirkka Rekolan esseen ja Nely Keinäsen esipuheen ja aion lukea näytelmätekstin tänään uudelleen. Se on jo tutumpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti