 |
| Teekannu vuodelta 2009. |
Täällä Salpausselällä, Luumäen Taavetissa pyryttää ja tuulee. Maisema puineen ja pensaineen on verhoutumassa jälleen valkoisen lumivaipan alle. Roto -käsikirjoitus on siinä vaiheessa, että aloin eilen lukea sitä läpi. Tekstissä on sivuja 312. Korjaan lyöntivirheitä ja yhtenään tulee eteen solmu- tai sotkukohtia, joita selvin. Etenin näin eilen runsaat kolmekymmentä sivua. Yhteisluku- eli ääneenlukuprojektissamme, Roszakin Flickerissä on lukematta viimeiset sata sivua. Täsmäannokset tänään iltapäiväksi ja huomiselle. Helena on puolivälissä Kalle Päätalon Iijoen kutsua ja minä tartuin Homeroksen Odysseiaan. Huomaan, että kouluopetuksesta on jäänyt sittenkin kaikenlaista mieleen tai koulusta ja muusta vuosien varrella lukemastani ja filmeistä, joita olen katsonut. Homeroksen eepokset ovat sellainen kivijalka, jolle länsimainen kulttuuri rakentuu. Tuttua tarinaa, mutta niinhän kaikki tarinat ovat. Nimet vaihtaen kertomukset säilyvät. Eilen illalla, kun uni painoi silmiä, suljin kirjan, avasin iPadin, laitoin kuulokkeet päähän ja kuuntelin Amy Winehousea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti