Eilen saunan löylyissä kypsyi päätös, että laitan Roto -käsikirjoituksen lepäämään hyllylle, kun saan käytyä tämän lukukerrasta kirjoitussessioksi muuttuneen työstön selväksi. Olen siinä sivulla 190 ja käsikirjoituksen kokonaissivumäärä on 317. Olen paininut sen parissa nyt kaksi ja puoli kuukautta. Stephen King neuvoo kirjassaan Kirjoittamisesta, On Writing, että käsikirjoitus pitää siirtää välillä pöytälaatikkoon pois silmistä. Luen parhaillaan Kalevalaa, vajaa viisikymmentä vuotta sitten lahjaksi saamaani Gallen-Kallelan kuvituksella varustettua painosta. En ole tätä ennen lukenut läpi koko Kalevalaa eli ehkä on aihetta korjata tilanne. Helena lukee Kalle Päätalon Iijoki- sarjan viimeistä edellistä osaa Hyvästi, Iijoki. Eilen iltapäivällä jatkoimme Kingin Musta torni -sarjaa. Aloitimme toisen osan Kolme korttia pakasta. Ensimmäisellä lukukerralla pidin eniten juuri siitä osasta. Paljastan jälleen juonta: Kirjailija alkaa sukkuloimaan vuorotellen Revolverimiehen muuttuneessa maailmassa ja tässä meidän nykyajassamme. Rannalla on ovi ja kun sen avaa, Roland on lentokoneessa hikoilevan huumausaineen salakuljettajan, Eddien pään sisässä, silminä. Kirjailija päästää molemmat vuorotellen ääneen ja kolmantena äänessä on lentoemäntä, joka tarkkailee tätä matkustajaa, Eddietä, joka on toisaalta ihan kivan näköinen nuori kaveri, mutta jossa tyypissä on jotain viassa tai outoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti