Kaksi astetta tänä aamuna Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on vesihelmiä männynneulasissa ja keltainen koivunlehti. Eilen teimme pelkän kuvauskierroksen vanhalle hiekkakuopalle. Menimme kuopan perukalle asti. Helena ehdotti, että kävisin notkossa katsomassa, näkyykö haaparouskuja. Ei ollut, mutta suppilovahveroita oli sen verran, että piti katsoa tarkkaan mihin astui. Tänään aiomme käydä aamulla metsässä ja kerään suppiksia kuivatettavaksi ja Helena kiertelee sillä aikaa kuvaamassa näkymiä ja tarkkailemassa lintuja, varsinkin töyhtötiaisia. Poikkesimme eilen kirjastoon kauppamatkalla ja lainasin tarkoituksella novelleja, Martti Joenpolven kokoelman Kauan kukkineet omenapuut ja Gabriel Garcia Marquezin Oudot vaeltajat. Garcia Marquezilta olen lukenut romaanit Sadan vuoden yksinäisyys ja Rakkautta koleran aikaan. Martti Joenpolvea en ole lukenut ennen. Eilen oli pilvisen aamun jälkeen aurinkoinen sää. Helena piirsi luonnoksia. Minä kirjoitin kolmen sivun pituisen tarinan nimeltä Kilpikonna. En usko, että se tuli kerrasta valmiiksi. Muistin tätä kirjoittaessani, että näin lauantain vastaisena yönä unta, että muutin tai muutimme. Heräsin siihen. Helena luki eilen Eeva Kilven ja Pentti Saarikosken runoja. Unilukemiseksi hän valikoi Erle Stanley Gardnerin dekkarin Vahakantinen muistikirja. Minä luin iltapäivän päätteeksi Hannu Salaman romaania Juhannustanssit. Huomenna on postauksena vuorossa lukukokemukseni Danten runoelmasta Jumalainen näytelmä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti