Taavetissa

    

Kolme astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on sateen kastelema, tummapintainen männynrunko, jolla kasvaa harmaata jäkälää, kenties karvejäkälää. Kuva on otettu eilen aamulla, kun teimme hiihtoladun lenkin. Säätieto oli ennakoinut sadetta ja eteläisellä taivaalla oli lähtiessämme uhkaavia pilviä, mutta pääsimme reitin yli puolenvälin ennen kuin alkoi sataa hiljalleen. Helena kuulee metsässä lintujen laulua, mutta minä en erota niitä. Eilen näin sentään kolme pikkulintua pyrähtelemässä oksistossa. Kauppareissulla menimme kirjaston kautta ja vilkaisimme ensimmäiseksi pikalainojen hyllyä. Koska Satu Rämön Tinna on ilmestynyt, se tulee jossain välissä myös pikalainoihin ja tuurilla voimme päästä lainaamaan sen. Muokkasin eilen kahteen otteeseen Kiipelissä -tarinaa. Sitä on edelleen kaksikymmentä sivua niin kuin ennenkin ja pääsin tarinassa sivulle seitsemän. Helena piirsi eilen, kutoi, kun luimme ääneen John Le Carren jännäriä Pieni rumpalityttö, pelasi korteilla muutaman pasianssin ja katsoi sarjoja läppäriltä. Unilukemisena hänellä on ohuita runokirjoja. Muun ajan Helena luki Charles Dickensin romaania Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit. Minä luin illalla Eeva Kilven novellikokoelmaa Se mitä ei koskaan sanota.