Onko tämä viimeinen näin kylmä aamu tälle kevättalvelle? Talon mittari näytti kahdeksaatoista astetta pakkasta. Eilen tein kaupunkireissun, bussilla Lappeenrantaan, asioiden toimitus ja ensimmäisellä takaisin tulevalla autolla Taavettiin. Ensimmäinen visiitti isoon kaupunkiin tänä vuonna. Edellinen kerta oli kesällä. Ehdin sentään aamulla tehdä lyhyen session Roto-käsikirjoituksen parissa. Edistyin seitsemän sivua, mutta poistin ohessa kahden sivun verran tekstiä. Luimme iltapäivällä Stephen Kingin Mustan tornin Callan sudet -kirjaa, jossa on Callahanin tarinaa. Olemme lukeneet Callahanin muisteluksia varmaan kahdensadan sivun mitalta ja yhä riittää. Rolandin ka-tet on kuulolla ja huomaa yhteneväisyyksiä heidän omiin ja erillisiin sattumuksiinsa. Helenalla näkyy olevan edelleen kesken Joycen Finnegans Wake ja Maigret ja Humalasalko. Luin iltaviimeiseksi Proustia. Kadonnutta aikaa etsimässä, osa kolme, Rouva Swannin ympärillä, jossa päähenkilö kirjaa loppupuolella ylös seurapiireissä liikkuvien naisten juoruja, puheita, selityksiä, uteluita, enimmäkseen naisten, koska päähenkilö istuu lähellä Odette Swannia ja henkäilee hänestä erittyviä tuoksuja. Nykytietämyksen mukaan sitä ei kai suositeltaisi astmaatikolle. Toki riippuen astman asteesta sitä voisi pitää myös tarkoituksellisena siedätyksenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti