Yksitoista astetta pakkasta aamuviideltä Luumäen Taavetissa. Tyyntä. Kuu kumottaa melkein täytenä matalalla läntisellä taivaalla. Rusakko hypähteli lumipenkan päällä aitovierellä ja jatkoi Vallitietä pitkin. Roto -käsikirjoitus etenee joka päivä. Olen siinä sivulla 294 ja koko käsikirjoituksessa on 335 sivua. Helena lukee Stephen Kingin kirjaa Kalpea aavistus, T.S.Eliotin Joutomaa -runokoelmaa ja illalla sängyssä Gardnerin dekkaria Perry Mason ja pelokkaat perijät. Olen lukenut sen vajaa kolmekymmentä vuotta sitten. Muistaakseni se osui siihen aikaan, jolloin asuimme Helsingissä. Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -teoksen suomennetun laitoksen neljännessä osassa Paikannimet: Paikkakunta nuori päähenkilö saa silmäniloa nuorten naisten, kukkaanpuhkeavien nuorten naisten parvesta, joka vaeltelee ilakoiden merikylpylän rannalla. Nuori sankari ajelee rattailla hevoskyydillä läheiseen ravintolaan, jossa on illanviettoa, musiikkia, naisia ja olutta ja samppanjaa ja nukkuu seuraavana aamuna yli puolen päivän. Ääneenlukuprojektissa aloitimme Kingin Mustan tornin kuudennen osan, Susannan laulu. Omalaatuinen Mannien heimokunta auttoi taikakaluillaan Rolandin ka-tetia pääsemään taikaovesta muihin maailmoihin, tarkalleen tiettyihin maailmankolkkiin ja täsmällisiin aikakehyksiin. Oi -mäyriäinen Jaken piti jättää mannien hoitoon reissun ajaksi, mutta Oi taisi olla se viimein silaus, joka sai lopulta oven aukeamaan, kun se ryntäsi haukkuen auttamaan nuorta isäntäänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti