Maaliskuun lopun kylmiä aamuvarhaisia ja pakkasta tiedossa myös päivällä, kun ilmavirtaus pysyy pohjoisen puolella. Pitkät, valoisat illat hämmästyttävät. Pitikö saada aikaan jokin poliittinen päätös, joka lopettaisi jojonpeluun kesä- ja talviajan vuorottelusta? Helena on kahlannut kaksi kolmasosaa James Ellroyn hurmeista kirjaa Verirahat. Sivusta kuunnellen ja jos luottaa kirjailijaan ja siihen, että fiktio pohjautuu hänen tapauksessaan edes osin faktoihin, saa sen käsityksen, että salaliitot ja -murhat ovat olleet Atlantin takana suunniteltua peliä. Ovatko yhä? Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä pysyy sentään siniverisenä. Guermantesin tie 2 on kääntymässä loppusivuilleen ja päähenkilö tekee sen huomion, että hänen persoonansa kiinnostaa ja on valttia silloin, kun kutsujen emännät laativat vieraslistaansa. Päähenkilö uskoo, että se perustuu siihen harhaan, että eri seurapiireissä kiertävä väki luulee häntä merkittäväksi sen takia, koska hän näyttäytyy yksien ja toisten luona ja joihin pirskeisiin huhutaan olevan vaikeaa päästä. Henkilö on ensimmäiseksi sopiva, lisäksi näyttävä, täyttää tietyn kulttuurisen aukon, kirjallisuuteen perehtynyt, nuori, sekin vielä ja bonuksena tulee näiden hatarien pohjaperustusten päälle se optio, että henkilö on nouseva tähti ja josta seurapiirit tulevat käymään kisaa. Stephen Kingin Musta torni vyöryy kohti päätöstään. Eilen lukemissamme kahdessa luvussa seurattiin ensin Jakea ja Oita Purppurakuninkaan linnan kellarikäytäviä myöten pakoon alhaismiehiä ja vampyyrejä ja mikä onnistui viime hetkessä ja toisessa luvussa viivähdettiin Mainessa vuodessa 1977, kun Roland ja Eddie värväsivät itselleen tulevan suuryhtiön toimitusjohtajan tai varasellaisen, edellyttäen, että luotettu henkilö toimisi niin kuin on lupautunut ja saisi myös tulevat kanssaliittolaisensa mukaan samaan juoneen. Ensin uskomaan, että näin tulee tehdä ja sen jälkeen lähtemään rohkeasti toteuttamaan pyydettyä hanketta. Viimein revolverimieskaksikko pääsee sukeltamaan kaikkialle johtavasta taikaovesta ajatuksiensa viemänä – oletan siihen aikaan ja paikkaan, jossa odottaa muu ka-tet, Susannah, Jake ja Oi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti